hāmani i tā ‘outou fa’anahora’a ‘ohipa
E tauturu te fa’anahora’a ‘ohipa, te hō’ē mauha’a faufa’a roa no te ha’amaura’a, te fa’atupura’a e aore rā te ho’ora’a mai i te hō’ē ‘ohipa, ‘ia fa’arahi i tā ‘outou manuīara’a. Eaha te aura’a o te reira ; No vai te reira e nāhea ia fa’anaho maita’i i te reira ? Teie te tahi mau mauiha’a no te ta’a i te reira.
fa’ata’ara’a e te mau fā o te fa’anahora’a ‘ohipa
Te fa’anahora’a ‘ohipa o te hō’ē īa parau o te fa’ata’a maita’i i te ta’ato’ara’a o tā ‘outou ‘ōpuara’a tapiho’ora’a. Te fa’a’ite nei te reira i te pūai o te hō’ē ‘ōpuara’a, o te ti’a e huti mai i te feiā ho’o moni. No reira, e tauturu te fa’anahora’a ‘ohipa ia ‘outou ‘ia haere atu ā i mua i roto i tā ‘outou mau ‘ōpuara’a no te fa’ahotura’a.
fa’anaho i tā ‘outou ‘ōpuara’a
E riro ato’a te fa’anahora’a ‘ohipa ei tū’atira’a i roto i tā ‘outou ‘ohipa taiete. E tauturu te reira ia ‘outou ‘ia ha’amana’o i tā ‘outou mau ‘ōpuara’a matamua e te mau ta’ahira’a ‘āvae e rave. E taui ato’a te reira, tei te huru īa o te manuīara’a o tā ‘outou taiete, te huru tupura’a i te pae fa’anava’ira’a faufa’a, e te mau hoa ‘ohipa tā ‘outou e fārerei. Aita te fa’anahora’a tapiho’ora’a i ha’amauhia i roto i te ‘ōfa’i, terā rā, e arai te reira ia ‘outou ‘ia ha’aparare roa ia ‘outou iho, ‘ia ha’amata ihoa rā ‘outou i tā ‘outou ‘ohipa i reira e mea ‘ōhie roa ‘ia mo'e i roto i te mau mea e ti'a ‘ia fa’anahohia.
Te imira’a i te tu’ura’a moni
Ta’a’ē noatu i te ha’apāpūra’a i te hi’ora’a o te ta’ata taiete no ni'a i tāna ‘ōpuara’a e te ha’amatara’a i te mau mana'o e ti'a ‘ia ha’amaita’ihia, e riro ato’a te reira ei ha’apāpūra’a pūai i roto i te mau fa’aaura’a moni. E mea faufa’a roa ‘ia fa’a’ite i te manuīara’a e te pa’ari o tā ‘outou ‘ōpuara’a i mua i te mau fare moni e te feiā tu’u moni. No reira, e mea ti'a i roto i te fa’anahora’a ‘ohipa ia tu’u i te mau fa’ahope’ara’a o te hō’ē tuatāpapara’a no ni'a i te mātete o te ha’amatara i te mau hina’aro e te mau tītaura’a a te feiā tā ‘outou e hina’aro ra, e nāhea ‘outou i te pāhono ia rātou, e te moni tā ‘outou e mana'o ra e noa’a mai na roto ia rātou.
Nāhea ia hamani i te hō’ē fa’anahora’a tapiho’ora’a ?
E mea ti'a i tā ‘outou fa’anahora’a ohipa ‘ia tu’u i te mau mea faufa’a roa no te fa’anaho maita’i a'e i tā ‘outou ‘ōpuara’a e no te huti mai i te mana'o o te feiā tu’u moni :
- Tā ‘outou ‘ohipa faufa’a matamua, te huru o te mātete ;
- Te (mau) ta’ata tā ‘outou e titau ra, tō rātou mau hina’aro ;
- Te pūpū e te mau hoa ‘ohipa mai te mea ua ‘itehia ‘ā’ena rātou ;
- Te mau tauiha’a e te mau ‘ohipa ;
- Te fa’anahora’a a te taiete no te tau poto, rōpū e no te tau roa ;
- Te mau tuha’a no te ha’amaura’a e te fa’ahotura’a o te taiete ;
- Te mau huru tu’ura’a moni i horo'ahia ;
- Te parau tohu i te pae moni ;
- E nūmera te ‘āpī o te ha’amāu’ara’a.
E mea ti'a ‘ia tuatāpapa i teie mau tumu parau ato’a ma te māramarama e te poto. Eiaha e vaiiho i te hō’ē mea ma te mana'o-ore-hia. E mea ti'a ia tano tā ‘outou mau tohura’a. A haere na mua i te mau uira’a a te feiā fare moni e a te feiā tu’u moni : No te aha teie ‘ōpuara’a, nāhea te reira e ta’a’ē ai, o vai ‘outou e eaha tā ‘outou e hōpoi mai i roto i te ‘ōpuara’a, eaha te mau fifi tā ‘outou e fārerei e nāhea ‘outou i te fa’aruru i te reira, e te vai atu ra.
I te pae hope’a, eiaha e ha’amarirau i te fa’aō i te mau pāpa’ira’a tatarara’a e te mau hōho'a no te fa’a’ōhie i te tai’ora’a e no te ta’a-maita’i-hia, e ‘ia ha’apa’o maita’i i te fa’anahora’a e te pāpa’ira’a o te parau.
4 mana'o tauturu no te papa'i i te hō’ē fa’anahora’a ‘ohipa maita’i
1. A ha’apoto noa
A tu’u i te maita’i na mua a'e i te fāito e a haere ti'a i ni'a i te mana'o. A fa’a’ite noa i te mau ha’amāramaramara’a e titauhia no te ‘ōpuara’a.
2. A ha’apāpū i te faufa’a rahi o tā ‘outou mau tauiha’a e aore rā mau ‘ohipa
Eaha te ta’a’ēra’a i te tata'ura’a, mai te mea ē, te vai ra te tata'ura’a ? Eaha te mau hina’aro a te mau hōani tā rātou e pāhono nei, no te aha tā ‘outou mau hōani e parau mai ai ia ‘outou eiaha rā te tahi atu ?
3. A fa’a’ite i tā ‘outou pūpū ‘ohipa
A fa’a’ite i te mau mero tāta’itahi o te pūpū fa’atere e te mau ti’ara’a faufa’a i roto i te taiete. E tāmarū te reira i te feiā i te fare moni e te feiā tu’u moni ‘ia ‘ite e mea aravihi ānei te mero tāta’itahi aore ra te vai ra to rātou ‘ite e te mau maita’i e titauhia no te fa’atupu i te ‘ōpuara’a.
4. A fa’a’ite i te mana'o pāpū
A fa’a’ite i te tuha’a tāta’itahi ma te ‘ore e ha’afaufa’a ‘ore e aore rā, e ha’afaufa’a rahi roa i te reira. A fa’aātea i te mau fifi ē eiaha e ha’amarirau i te fa’ahiti i te reira : ta’a’ē noatu i te fa’aineinera’a maita’i a'e mai te mea e tupu mai te reira, e fa’a’ite ‘outou i te feiā aufau moni e, e ta’ata aravihi ‘outou e te pa’ari.
Hou a ha’amau ai i te hō’ē tapiho’ora’a, e fa’aitoitohia ‘ia rave i te hō’ē tuatāpapara’a i te mātete. I roto i teie tuatāpapara’a, te hi'opo'ara’a īa ē, te tuea ra ānei te mana'o tapiho’ora’a i te mau tītaura’a ē e ti’a īa te reira e fa’aara i te ‘ana’anatae o te hō’ē ta’ata.
Eaha te tuatāpapara’a i te mātete ?
Te fā o te tuatāpapara’a i te mātete o te hi'opo'ara’a īa i te mātete tā ‘outou e hina’aro e ti'a. Te fa’atumu nei te tuatāpapara’a i ni'a i te :
- Te terera’a faufa’a o te mātete (te huru, te tauira’a, te fa’aturera’a ?)
- Te huru o te mau ta’ata (te mau ravera’a)
- Titaura’a (tāuirara’a o te mau mea)
- Tata'ura’a (te mau tauiha’a e vai ra, te mau moni ho’o)
E horo'a mai te reira i te hō’ē hi’ora’a ta’ato’a e te hu'ahu'a o te mātete ē e fa’ati’a i te ha’apāpūra’a — e aore rā, no te fa’a’ore i te ‘ōpuara’a tapiho’ora’a. Te pāhono nei te reira i te hō’ē uira’a faufa’a roa : Te vai ra ānei te hō’ē pārahira’a no te hō’ē taiete ‘āpī i ni'a i te mātete ē, mai te mea ē, nāhea oia e nehenehe ai e ha’amau i te hō’ē ti’ara’a pāpū e te vai maoro ?
Te mau here pata e ti'a ‘ia ‘ape :
- Te mana'ora’a ē, e mea ta’a’ē to ‘outou mana'o ;
- rave i tā ‘outou tuatāpapara’a i te mātete na roto noa i te tauturu a te ‘itenati ;
- Aita e tāmata ra i tā ‘outou mana'o ;
- Te hina’aro e haere vitiviti roa.
O vai te nehenehe e rave i te mā’imira’a i te mātete ?
E ti’a tā ‘outou e rave i te hō’ē tuatāpapara’a no te mātete o ‘outou ana'e, e nehenehe ato’a tā ‘outou e pi’i i te feiā ‘aravihi (taiete mā’imira’a e aore rā, taiete tauturu, nati tauturu, e te tahi atu ā).
E mea maita’i ‘ia fa’aō mai i roto i te tuatāpapara’a i te mātete, no te fari’i ihoa rā i te ‘ite rahi no ni'a i te tuha’a ‘ohipa, te tata'ura’a, te mau hōani o te riro ei faufa’a no te taiete e o te fa’arahi i to ‘outou manuīara’a.
Te hō’ē ta’ata fa’atere tei ‘ite i te mau huru o te mātete, e ti’a īa oia e fa’atano maita’i a'e i tana mau tauiha’a e tavinira’a.
Te mau uira’a tano no te ui ia ‘outou iho
fa’ata’ara’a i te mātete
Teie te ta’ahira’a matamua, o te fa’ati’a ia ‘outou ‘ia fa’ata’a i te huru o te tuha’a tā ‘outou e ‘ana’anatae ra. Te mātete – Eaha te ta’ata e titau ra, te ‘ā’anora’a i te fenua, te rahira’a, te faufa’a ? Eaha te mau tauira’a ta’a’ē e nehenehe e tupu ?
Te mau tauiha’a e te mau ‘ohipa – Eaha te mau tauiha’a e te mau ‘ohipa tā tō ‘outou mau ta’ata tata'u e pūpū nei ? Eaha tā rātou mau pūai e tā rātou mau paruparu ? E mea ta’a’ē ānei rātou i tā ‘outou ?
A hi'opo'a i te anira’a
Te hi'opo'ara’a i te anira’a, hō’ē ā īa huru e te hi'opo'ara’a i tā ‘outou mau hōani :
- Eaha tā rātou mau huru matamua (te fāito matahiti au noa, te vāhi, te ti’ara’a taiete, te moni ‘ohipa, e te vai atu ra) ?
- Eaha tā rātou mau hina’aro, tā rātou mau peu ‘amu, tō rātou mau mana'o, tō rātou mau mata'u, tā rātou mau tīa’ira’a ? E ho’o mai ānei rātou i ni'a i te ‘itenati e aore rā, i roto i te fare toa ?
- Te ha’amāha ra ānei te tata'ura’a i to rātou mau hina’aro ? E mea tāiva ‘ore ānei te mau hōani i te tahi mau taiete, e mai te peu ē, no te aha ? Eaha te mau mea e ti’a e ha’amaita’i i te mau tauiha’a e te mau ‘ohipa ta rātou e fāna’o ?
A hi'opo'a i te pūpūra’a
- Eaha te mau tauiha’a e te mau ‘ohipa ato’a e pūpūhia nei i roto i teie tuha’a ? Eaha tā rātou moni ? Teihea te mau mea ho’o - rahi - roa - hia, na vai e no te aha ? E mea maita’i ānei te reira ? Nahea teie mau tauiha’a e teie mau ‘ohipa i te tauira’a i roto i na ahuru matahiti i ma'iri a'e nei ?
- O vai tā ‘outou mau ta’ata tata'u, e hia rahira’a ta’ata, eaha tā rātou vāhi ‘ōperera’a, eaha tō rātou mau pūai e to rātou mau paruparu, o vai tā rātou mau hoa ‘ohipa e to rātou mau ta’ata ho’o mai, eaha tā rātou mau fa’ahope’ara’a i te pae moni, eaha tā rātou ‘ōpuara’a ?
A hi'opo'a i te mau mea e ha’a’ati ra
No te fa’a’oti i te tuatāpapara’a, e mea ti'a ia ‘outou i teie nei ‘ia’ ite i te mau mea ato’a no rāpae mai o te nehenehe e ‘ohipa i ni'a i te mātete, e no reira tā ‘outou ‘ohipa, na roto i te hō’ē rave'a maita’i e aore rā, ino :
Te mau fa’aturera’a I roto i te tuha’a fenua i reira ‘outou e ‘ōpua ai e ha’amau, te vai ra ānei te tahi ture ta’a’ē no ta ‘outou tuha’a e aore rā, no tā ‘outou ‘ohipa ? Te vai ra ānei te tahi mau tauira’a e ravehia ra ? O vai te mau fa’anahora’a i roto i te mātete ?
poritita Eaha te mau pāpū ‘ore i teie nei ? Te vai ra ānei te mau fifi ? Eaha te fa’aturera’a no te tute i teie nei ?
I te pae fa’anava’ira’a faufa’a e i te pae tōtiare Eaha te fāito o te ‘erera’a i te ‘ohipa i teie nei ? Eaha te moni e vai ra ?
E fa’ati’a te tuatāpapara’a i te mātete ia ‘outou ‘ia huti mai i te mau fa’aotira’a no ni'a i te manuīara’a o ta ‘outou ‘ōpuara’a tapiho’ora’a e, mai te mea ē mea maita’i teie mau hope’ara’a, e ha’amata īa ‘outou i te papa'i i ta ‘outou ‘ōpuara’a tapiho’ora’a, o te fa’ati'a ia ‘outou ‘ia fa’ata’a maita’i a'e i tā ‘outou ‘ōpuara’a e ‘ia noa’a mai te moni.
No te ho’o i te taime iho a fa’ati’ahia ai te hō’ē taiete e no te fa’atupu i te hō’ē pūpū hōani nava'i e te ha’apa’o maita’i, e mea ti'a i te hō’ē ta’ata tapiho’o ‘ia ‘ite maita’i i te tuha’a tāta’itahi o te ‘ohipa tapiho’ora’a o te ‘ohipa i roto i te tupura’a o tāna taiete. Eaha te aura’a o te reira e nāhea e ti’a ai e fa’anaho i te hō’ē rave'a maita’i ‘ia au i teie mau tuha’a ?
Eaha te fa’anahora’a nō te ano’ira’a tapiho’ora’a ?
Te anoira’a tapiho’ora’a o te mau mauha’a tapiho’ora’a īa tā te hō’ē taiete e fa’a’ohipa no te ho’o atu i tāna mau tauiha’a e aore rā, tāna mau ‘ohipa i tana mau hōani. Te vai ra te mau mea papu maita’i o te fa’ati’a i te taiete ‘ia rave i te mau fa’aotira’a ho’o maita’i i te fāito tāta’itahi. E tauturu teie mau fa’aotira’a i te :
- haru mai i te mau hōani e tāpe’a ia rātou ;
- fa’ananea i te mau pūai e tā’ōti’a i te mau paruparu o te taiete ;
- riro ei ta’ata tata'u rahi a'e ;
- fa’aau maita’i a'e i te mātete e tōna mau tupura’a ;
- Ha’amaita’i i te ohipara’a i roto i te mau tuha’a fa’atere e te mau hoa ‘ohipa e te feiā ho’o tauiha’a.
Mai tōna fāra’a mai i te mau matahiti 60, ua taui rahi te ‘ohipa tapiho’ora’a no te mau rave'a ‘āpī e te mau peu a te feiā ho’o tao'a.
Na 4 P o te ano’ira’a tapiho’ora’a
« Mix Marketing » o te hō’ē īa ta'o peretāne tei hāmanihia i te mau matahiti 60 e te ta’ata marite ra o Jerome McCarthy, ‘orometua ha’api’i no te fa’aterera’a i te ‘ohipa tapiho’ora’a. Ua fa’anahohia te « Marketing Mix » i ni'a e 4 tuha’a, te « 4 P » : Price, Product, Place, Promotion / moni, tauiha’a, vāhi, fa’ahotura’a
PRICE – Te moi : Nahea ‘ia ha’amau i te hō’ē moni ho’o ? ha’amaura’a a te moni ho’o o te hō’ē tao'a i ni'a i te mau tuha’a e rave rahi :
ha’amaura’a a te moni ho’o o te hō’ē tao'a i ni'a i te mau tuha’a e rave rahi :
- E mea ti'a i te ho’o o te tauiha’a, te ho’o o tā ‘outou tauiha’a ‘ia hau a'e i te moni no te hāmanira’a no te fa’atupu i te ‘āpī. E ti'a ato’a i te reira ‘ia tu'ati i ta ‘outou mau ‘ōpuara’a i te pae fa’arava’ira’a faufa’a ;
- Te hoho'a o te tauiha’a, te huru o ta ‘outou e hina’aro ‘ia hi'ohia tā ‘outou tao'a (tao'a maita’i e aore rā, tauiha’a māmā) ;
- Te tata'ura’a, eaha te moni ho’o ta ‘outou mau ta’ata tata'u e ho’o nei i te hō’ē ā tao'a ;
- Te feiā e titau ra, Eaha te mana ho’o o te feiā ta ‘outou e hina’aro e ho’o atu i ta ‘outou tauiha’a.
PRODUCT – Te tao'a : Eaha ta ‘outou e hina’aro ‘ia hi'ohia ta ‘outou tao'a ?
Te fa’aturera’a niuhia i ni'a i tā ‘outou tauiha’a o te mana'o matamua īa tā ‘outou e fari’i no ni'a i tā ‘outou fa’anahora’a tapiho’ora’a. Te fā o te fa’a’ana’anatae īa i te feiā ho’o i tā ‘outou tauiha’a.
E mea ti'a i te hō’ē tao'a ‘ia pāhono i te hō’ē tītaura’a ta’a’ē e no reira te mau fa’aturera’a tā ‘outou i ha’amau na mua a'e ‘ia au i te mau hina’aro o tā ‘outou mau hōani. No reira, e rave rahi mau mana'o tei fa’ata’ahia no te hō’ē tao'a :
- Tōna hōho'a (pū’ohu, huru, ū) ;
- Tāna mau fa’a’ohipara’a ;
- Tōna maita’i ;
- Te ‘ohura’a o tōna orara’a e te tavinira’a i te mau hōani o te ‘ite i te mau fifi e tupu mai ia fa’a’ohipa ana'e te hōani i te reira.
E ti'a i te taiete ‘ia pāhono i te mau anira’a a te mau hōani a muri a'e, na roto i te hō’ē tātarara’a e aore rā, te hō’ē pūpūra’a māuruuru.
VAHI – ‘ōperera’a : Eaha te mau rave’a no te fa’atīani i ta ‘outou tauiha’a ?
Te ‘ōperera’a, o te rave'a īa e fa’a’ohipahia no te ho’o i tā ‘outou tauiha’a. Te mau rēni ‘ōperera’a, o te mau vāhi ato’a īa e ‘itehia ai tā ‘outou tao'a :
- ‘itenati ;
- Te mau fare toa ;
E ti'a ato’a ia ‘outou ‘ia tu’u i te mau tuha’a no te opere e no te fa’anaho i ta ‘outou tauiha’a i te vāhi ho’ora’a, e aore rā, no te afa'i atu i to ‘outou fare. E mea ti'a ia ma'iti i te mau rave'a ‘ōperera’a ia au i te mau peu ho’o a te mau hōani, eiaha noa i te pae fa’anava’ira’a faufa’a. E mea ti'a ato’a ‘ia ha’apa’o i te mau ha’aputura’a.
FA’A’ITE’ITERA’A – Ha’apararera’a mana'o : Nāhea ‘ia fa’a’ite i ta ‘outou tao'a ?
Te vai ra i roto i te fa’aturera’a ha’apararera’a mana'o o te hō’ē tauiha’a te mau rave'a ha’apararera’a mana'o no te fa’ateitei i ta ‘outou tapa'o, ta ‘outou mau tauiha’a e aore rā, ta ‘outou mau ‘ohipa :
- Ha’apararera’a mana'o roro uira
- Te mau hōho'a fa’atianianira’a (i ni'a i te mau faura'o utara’a ei hi’ora’a) ;
- Te mau tāpura tauiha’a ;
- Te mau aura’a i rotopū i te huira’atira (te mau parau fa’aarara’a a te mau ve'a, te mau fa’ahitira’a no ni'a i te taiete i roto i te mau ve'a) ;
Na te ha’apararera’a mana'o e fa’ata’a i te mau poro'i e fa’ataehia ra, o vai te fa’ataehia e nāhea te reira e tae atu ai i te feiā e fa’aro’o ra ia rātou.
‘Ia papa'i ana'e ‘outou i tā ‘outou fa’anahora’a ‘ohipa, e ti'a ia ‘outou ‘ia ha’apāpū i te mau faufa’a moni o ta ‘outou ‘ōpuara’a. E fa’a’ohipahia te tahi o te reira ei mana'o i roto i ta ‘outou mau fa’aaura’a parau e te feiā horo'a moni e te feiā ho’o moni. Teie te tahi mau mana'o faufa’a roa no te fa’anaho i te hō’ē anira’a moni.
Te parau faufa’a ‘āpī i mana'ohia
E ha’apoto te parau faufa’a ‘āpī i te ta’ato’ara’a o te moni ‘āpī ( te moni e tae mai) e te mau ha’amāu’ara’a e tīa’ihia ra (te mau moni i rāpae) a te hō’ē taiete. E ti’a ta ‘outou e tohu i te moni ‘āpī matahiti i roto i te hō’ē pu'e tau, e 3 e tae atu i te 5 matahiti. Ua nūmera hia teie tāpura moni mai te mau tauira’a ta’a’ē mai teie :
- Te nūmera o te mau ‘ohipa moni ‘api ;
- Te mau ha’amāu’ara’a i te pae moni e te terera’a ;
- Te mau tute ;
- Te iti faufa’a.
E mauha’a faufa’a roa te reira no te ha’amaura’a i te hō’ē tapiho’ora’a, e e fa’a’ohipahia ato’a te reira no te fa’atupura’a i te mau taiete tei ha’amauhia ‘ā’ena.
Te ho’ora’a o te ta’ato’ara’a īa o te moni e roa’a mai i te taiete i roto i te ravera’a i te hō’ē ‘ohipa matauhia e te ‘ohipa. E nehenehe te reira e fa’a’itehia na roto i te fāito aita e tute e aore rā e tute, mai te mea ihoa rā tei roto i te ho’ora’a te TVA. E fa’ati’a te reira ia ‘outou ‘ia hi'opo'a i te ea o te taiete, tāna tuha’a i te mātete, e aore rā, tōna tauira’a i roto i te mau matahiti i ma'iri a'e nei (te tupura’a e aore rā, te topara’a). E nūmera hia te reira i roto i te hō’ē tau ta’a’ē, ia au i te mau hina’aro o te taiete : i te mahana, i te hepetoma, i te ‘āva’e, i te toru ‘āva’e aore ra i te matahiti :
Te nūmera o te mau ‘ohipa (CA) = Te rahira’a o te mau tao'a i ho’ohia x Te moni ho’o
Teie te ho’o e aufauhia e te ta’ata ho’o no te ho’o mai i te tao'a e aore rā, i te ‘ohipa hina’arohia, i muri a'e i te mau ha’amāu’ara’a e aore rā, te mau ha’amāu’ara’a hau. E ti’a te reira e ‘ore e tute (HT) e aore rā, te mau tute ato’a (TTC). Na te ta’ata ho’o e ha’amau i te reira ē e’ita e nehenehe e fa’ahepohia e te ta’ata ho’o aore ra te ta’ata hamani i roto i te mau huru tupura’a ato’a : e mea ōpanihia teie peu i te fenua Farāni e i Europa, ta’a’ē noatu i te tahi mau mea varavara.
Moni ho’o aita e tute = Moni ho’o + Moni api
Te ho’o e tae noatu i te mau tute TTC= Te ho’o aita e tute HT + (Te ho’o aita e tute HT x TVA)
Te ho’ora’a mai o te ta’ato’ara’a īa o te mau ha’amāu’ara’a ta te taiete e rave no te rave i te hō’ē ‘ohipa e aore rā no te hamani i te hō’ē tao'a. E mea ‘āfaro teie mau ha’amāu’ara’a (te mau mātēria tumu, te mau hora ta’ata e titauhia, e te tahi atu ā) e te tahi atu mau ha’amāu’ara’a ‘āfaro ‘ore (tārahu i te fare, te mau ha’amāu’ara’a no te ito, te pārurura’a, te fa’atianianira’a, te ‘ōperera’a, te moni ‘ohipa, e te tahi atu ā). Ia au i te ho’o o te hāmanira’a, e nehenehe ai te hō’ē taiete e ha’amau i te moni ho’o o tana tao'a aore ra tā’aira’a, ‘ia au i te fāito o tana e hina’aro ra.
Ha’amāu’ara’a = Rahira’a o te mau ha’amāu’ara’a ‘āfaro e te ‘āfaro ‘ore / Rahira’a i hāmanihia
Moni rahi / Moni tapiho’ora’a
E tu'ati te moni rahi i te ta’a’ēra’a i rotopū i te moni ho’o e te ho’o o te hō’ē tao'a e aore rā, o te hō’ē ‘ohipa. Teie te ‘āpī ta te taiete e noa’a mai na roto i te ho’ora’a tāta’itahi. Te parau nei tatou no te moni tapiho’ora’a no te ho’o fa’ahou i te mau tauiha’a.
moni rahi = Moni ho’o aita e tute HT – Moni ho’o MAI aita e tute HT
Te moni ho’ora’a = CA – Te ta’ato’ara’a o te mau ha’amāu’ara’a
I te tahi a'e pae, e tu'ati te moni ‘āpī i ni'a i te hānere ‘āpī o te taiete. E nūmera hia te reira na roto i te vāhīra’a i te ‘āpī , tei pi’i-ato’a-hia te moni āpī, na roto i te nūmera o te ‘ohipa.
‘ōti’a moni= ‘ōti’a ‘api / (CA x 100)
E tu'ati te fāito topara’a i te fāito o te nūmera o te ‘ohipa e te rahira’a ho’ora’a e ti'a ‘ia ravehia ‘ia ti’a i te taiete ‘ia ha’amata i te āpī. E ti’a e nūmera i te hō’ē fāito no te ‘ohipa tāta’itahi a te taiete, ta’a’ē noatu i te fāito hope’a. No reira, e mea faufa’a roa teie mana'o ē e ti'a ‘ia itehia i roto i te fa’anahora’a ‘ohipa, e ‘ia ha’apāpū-maita’i-hia na mua a'e i te ha’amatara’a o te hō’ē taiete ‘āpī e aore rā, te hō’ē tauiha’a āpī e aore rā, te hō’ē ‘ohipa ‘āpī.
fāito tanotanora’a= Ha’amāu’ara’a tāmau / [(CA – ha’amāu’ara’a tāuiui) / CA)]
E mea faufa’a roa te fa’anahora’a moni no te ha’amaura’a i te hō’ē taiete, no te tupura’a maoro atoa rā. E tuha’a faufa’a roa te reira no te fa’anahora’a ‘ohipa e te horo'a nei i te moni e titauhia no te fa’atupu i te ‘ōpuara’a. Te vauvauhia ra te reira na roto i te mau ana’ira’a :
- Te mau ‘ohipa, oia ho'i, te mau hina’aro moni a te taiete (te ha’amāu’ara’a e te fa’aterera’a)
- Te mau rave'a : te mau rave'a moni no te aufau i te rave ‘ohipa.
TE MAU HINA’ARO | TE MONI XFP | TE MAU RAVE'A TAUTURU | TE MONI XFP |
|---|---|---|---|
| Te mau ha’amāu’ara’a tino ‘ore Te mau moni ha’amāu’ara’a Te mau tuatāpapara’a, te mau moni hora Te ha’apararera’a mana'o no te ha’amatara’a Moni tute tomora’a, tapa'o Te mau parau fa’ati’a ‘api, te mau parau fa’ati’a Tahua ‘itenati Fa’anahora’a roro uira Te mau faufa’a o te fare, te ti’ara’a no te tārahu, Te mau tuha’a taiete Te mau ha’amāu’ara’a mātēria te mau tātā’ira’a, te mau fa’anahora’a Faura’o Te mau tauiha’a, te mau rave'a hāmanira’a te mau mauiha’a te tauiha’a ‘āpapara’a mātēria roro uira tu’ura’a moni moni fare ha’apāpū ha’apāpūra’a ‘aravihira’a ha’aputura’a ha’amata moni fa’a’ohipa (BFR) moni hiti | moni ta’ata iho Te pae horo'ara’a a te ta’ata iho, te (mau) tu’ura’a moni a te ta’ata tuha’a taiete feiā tu’u moni / faufa’a tārahu hanahana Te mau moni hanahana/te mau pāturura’a/ te moni tauturu/te mau tauturu Fa’a’orera’a tute FR Fa’a’orera’a i te tute PF Faufa’a tārahu tārahu āmui tārahu fare moni tārahura’a ta’ata ho’o | ||
| TE TA’ATO’ARA’A O TE MAU HINA’ARO | 0 | TE TA’ATO’ARA’A O TE MAU RAVE'A | 0 |
Te ta’ato’ara’a o te mau hina’aro = Te ta’ato’ara’a o te mau rave'a. A ha’apa’o maita’i i te taime e titauhia no te fāna’o i te mau tauturu a te hau, ē e ti’a ‘ia feruri i te hō’ē tārahu i te fare moni.
Te ha’apotora’a o te hō’ē īa parau no te reo peretāne o te parau no tā ‘outou ‘ōpuara’a no te ha’amau e aore rā no te ho’o mai i te hō’ē taiete. E riro ato’a te reira ei rave'a no te huti mai i te feiā ho’o moni.
Vauvau i te hō’ē ha’apotora’a ‘ōpuara’a
E ha’apotora’a no te terera’a ‘ohipa, o te ‘ōmuara’a īa o ta ‘outou fa’anahora’a ‘ohipa. E mea ti'a ‘ia māramarama e ‘ia poto e i’a horo'a i te hō’ē ha’apotora’a ‘ana’anatae no ta ‘outou ‘ōpuara’a taiete.
Roa
Eiaha te ha’apotora’a ‘ia hau atu i te 2 ‘api. E ti’a ‘ia vauvau i te ‘ōpuara’a e ‘ia ha’apoto i te mau ha’amāramaramara’a faufa’a i roto i te hō’ē taime iti roa no te tai’o. E nehenehe te hō’ē ha’apotora’a roa a'e e fa’anevaneva i te feiā tu’u moni.
Fa’anahora’a ‘api
E ti’a i te papa’i ia ha’apuroro hia e ia fa’anaho i te hō’ē rave’a ia ‘ōhie roa te tai’ora’a. E mea ti'a i te feiā tai'o – e nehenehe e ta’ata tu’u moni – ‘ia ‘ite ‘oi’oi i te mau ha’amāramaramara’a faufa’a. E ti’a tā ‘outou e rave i te reira na roto i te pāpa’ira’a i te mau parau tumu, te tu’ura’a i te mau pēni no ta ‘outou mau upo’o parau, e te tahi atu ā. Eiaha e mata’u i te tu’u i te mau hoho'a, te mau tāpura e te mau fa’ahoho’ara’a no te fa’a’ōhie i te māramarama
Te ti’ara’a hōho’a ta’ata
Mai te peu ē ua feruri ‘ā’ena ‘outou i to ‘outou ti’ara’a hōho’a ta’ata, e to ‘outou ihoa rā huru hi’ora’a, eiaha e ha’amarirau i te fa’a’ite i te reira i roto i tā ‘outou parau. A tu’u i tā ‘outou tapa'o i te poro o te ‘api, a fa’a’ohipa i te mau pēni o ta ‘outou tapa'o, e te vai atu ra. E fa’a’ite teie mau mea ē, ua ‘ite ‘outou i te faufa’a o te hiro'a hi'o, o te tāmarū i te feiā e nehenehe e tu’u i te moni.
A papa'i i te reira i te taime tano
Noatu ē, e ‘itehia te reira na mua roa i roto i te hō’ē fa’anahora’a ‘ohipa, e mea ti'a ‘ia pāpa’ihia te ha’apotora’a hope’a. O te ha’apotora’a īa o te ta’ato’ara’a o te parau e e tuatāpapa te reira i te mau tuha’a faufa’a roa o tā ‘outou e tuatāpapa i roto i te mau tuha’a i muri nei. No reira, a tīa’i e tae roa atu i te taime ua fa’a’oti ‘outou i te tahi atu mau tuha’a o ta ‘outou fa’anahora’a ‘ohipa hou a tuatāpapa ai i te ha’apotora’a ‘ohipa.
Te mau mea faufa’a ta’a’ē
Te taiete, te mau mea e tupu ra
E mea ti'a ia ‘outou ‘ia ha’amata na roto i te hō’ē fa’a’itera’a ta’ato’a o ta ‘outou ‘ōpuara’a : i roto i tei hea tuha’a ‘ohipa tā ‘outou e hina’aro e ha’amau, te mau tauiha’a aore ra te mau ‘ohipa ta ‘outou e hina’aro ra e ho’o atu e te anira’a ta rātou e pāhono ra, te ti’ara’a o te taiete e no te aha ‘outou i ma'iti ai i teie mā’itira’a ta’a’ē, te rahira’a rave ‘ohipa i mana'ohia.
Te pupu rave ‘ohipa
A fa’a’ite ia ‘outou iho e i te tahi atu mau ti'a mana o te taiete na roto i te hō’ē rave'a tano e te maita’i. E nehenehe ta ‘outou e ha’apoto i to ‘outou huru orara’a tāta’itahi e e fa’a’ite i to ‘outou mau aravihi ta’a’ē e te mau ti’ara’a ta ‘outou e hina’aro e rave ia fa’ati’ahia te taiete. Eiaha e ha’amarirau i te fa’ata’a e nāhea ‘outou i te mana'o e mea au roa na ‘outou e no te aha ta ‘outou pūpū ha’amau e fa’atere ai i teie ‘ōpuara’a tapiho’ora’a.
Te mātete
E mea ti'a ia ha’apāpū i ta ‘outou mau ta’ata ho’o moni ē, ua rave ‘outou i te hō’ē tuatāpapara’a papu no ni'a i te mātete, o tei fa’a’ite mai e, e manuia teie ‘ōpuara’a i roto i te hō’ē tau maoro. E tuatāpapa hu'ahu'a atu ā teie tuatāpapara’a i te mātete i roto i te toe'a o te fa’anahora’a ‘ohipa. Te mea faufa’a roa no te ha’apotora’a o te ha’apāpūra’a īa e, te pāhono ra ta ‘outou pūpūra’a i te hō’ē tītaura’a e vai ra e te vai ra ta ‘outou mau rave'a no te fa’ata’a’ē ia ‘outou i te feiā tata'u.
Te mau tohura’a i te pae moni
I teie nei, e tae atu ‘outou i te tuha’a o te ‘ana’anatae rahi roa a'e i ta ‘outou mau ta’ata ho’o moni, oia ho'i, te mau nūmera. E mea faufa’a roa te fā o teie āhe’e : ‘ia fa’a’ite ē e nehenehe ta ‘outou ‘ōpuara’a e e ho’ona te reira, maoti te mau nūmerara’a feruri maita’i tā ‘outou e fa’ata’a i roto i te tahi atu mau tuha’a o ta ‘outou fa’anahora’a ‘ohipa. A vai noa i te mana'o pāpū, eiaha e ho’o rahi roa i ta ‘outou ‘ōpuara’a e a fa’a’ite e ua ite ‘outou i te mau fifi ta te taiete e nehenehe e fārerei. A fa’anaho ato’a i te mau ‘ōti’a rahi ‘ia nūmera ana'e ‘outou na roto i te mau tauira’a i tohuhia (ei hi’ora’a, e nehenehe e mana'o i te māra’ara’a o te ho’o o te mau mātēria tumu, e te tahi atu ā).
Te fa’anahora’a ta’ato’a
A fa’ata’a i te vāhi tā ‘outou e hina’aro e rave i tā ‘outou ‘ohipa, eaha te maita’i tā ‘outou e ‘ōpua ra e fa’atumu, eaha te tuha’a o te ohipa tapiho’ora’a ta ‘outou e fa’atumu i ta ‘outou mau tauto’ora’a, e te vai atu ra. E mea ‘ōhie roa ‘ia fa’a’ite i te haerera’a i mua i te pae tapiho’ora’a e i te pae aravihi ta ‘outou e mana'o ra, e tae noatu i te mau auhoara’a ta ‘outou e nehenehe e fa’a’oti. A fa’a’ite i to ‘outou mau pūai, eiaha rā e ha’amo’e i te fa’ahiti i to ‘outou mau paruparu. E riro to ‘outou mana'o pāpū e to ‘outou pāpūra’a ei 2 tuha’a papu no te feiā tu’u faufa’a.
Te titaura’a i te feiā tu’u moni
Fa’ahou ā, na roto i te hō’ē rave'a māramarama e te poto, e mea ti'a ia ‘outou ‘ia fa’ata’a i te tauturu moni tā ‘outou e hina’aro no te fa’atupu i tā ‘outou ‘ōpuara’a taiete, no te aha ‘outou e pi’i ai i te feiā tu’u faufa’a, e tae noatu i te mau rave'a tā ‘outou i mana'o ‘ia fa’aru’e ‘ia au i te ‘āpī o tā ‘outou taiete.
Eiaha e ha’amo’e i te tahi noa a'e mea ri’i
Te ha’apotora’a o te tuha’a matamua īa o tā ‘outou ‘ōpuara’a ta te hō’ē ta’ata tu’u moni e fārerei. Mai te mea ē, aita te reira i papa’i-maita’i-hia, mai te mea ē, e horo'a mai te reira i te mau ha’amāramaramara’a hape e aore rā, mai te mea ē, e mea roa roa e e’ita e nehenehe e fāri’ihia, e nehenehe ‘outou e ’ere i te rave'a no te fari’i i te tauturu moni na roto i teie ta’ata tu’u moni. A hi'opo'a i tā ‘outou ha’apotora’a ‘ohipa e te mau ta’ata e rave rahi no te mau huru orara’a ta’a’ē : e mea ti'a ia māramarama i te reira no te feiā aita e rave ra i te ‘ohipa i roto i te tuha’a o ta ‘outou taiete a muri a'e.
Te mau hape rahi e ti'a ‘ia ‘ape :
- Te mau ha’amāu’ara’a moni rahi roa ;
- Tuatāpapara’a i te mātete tau'a-‘ore-hia ;
- Fa’anahora’a ‘ohipa tei ‘ore i hi'opo'ahia ;
- Te moni faufa’a aita i nūmera maita’i hia ;
- Te tau’a-ore-ra’a i tā ‘outou fa’a’itera’a.
fa’ata’ara’a e te mau fā o te fa’anahora’a ‘ohipa
Te fa’anahora’a ‘ohipa o te hō’ē īa parau o te fa’ata’a maita’i i te ta’ato’ara’a o tā ‘outou ‘ōpuara’a tapiho’ora’a. Te fa’a’ite nei te reira i te pūai o te hō’ē ‘ōpuara’a, o te ti’a e huti mai i te feiā ho’o moni. No reira, e tauturu te fa’anahora’a ‘ohipa ia ‘outou ‘ia haere atu ā i mua i roto i tā ‘outou mau ‘ōpuara’a no te fa’ahotura’a.
fa’anaho i tā ‘outou ‘ōpuara’a
E riro ato’a te fa’anahora’a ‘ohipa ei tū’atira’a i roto i tā ‘outou ‘ohipa taiete. E tauturu te reira ia ‘outou ‘ia ha’amana’o i tā ‘outou mau ‘ōpuara’a matamua e te mau ta’ahira’a ‘āvae e rave. E taui ato’a te reira, tei te huru īa o te manuīara’a o tā ‘outou taiete, te huru tupura’a i te pae fa’anava’ira’a faufa’a, e te mau hoa ‘ohipa tā ‘outou e fārerei. Aita te fa’anahora’a tapiho’ora’a i ha’amauhia i roto i te ‘ōfa’i, terā rā, e arai te reira ia ‘outou ‘ia ha’aparare roa ia ‘outou iho, ‘ia ha’amata ihoa rā ‘outou i tā ‘outou ‘ohipa i reira e mea ‘ōhie roa ‘ia mo'e i roto i te mau mea e ti'a ‘ia fa’anahohia.
Te imira’a i te tu’ura’a moni
Ta’a’ē noatu i te ha’apāpūra’a i te hi’ora’a o te ta’ata taiete no ni'a i tāna ‘ōpuara’a e te ha’amatara’a i te mau mana'o e ti'a ‘ia ha’amaita’ihia, e riro ato’a te reira ei ha’apāpūra’a pūai i roto i te mau fa’aaura’a moni. E mea faufa’a roa ‘ia fa’a’ite i te manuīara’a e te pa’ari o tā ‘outou ‘ōpuara’a i mua i te mau fare moni e te feiā tu’u moni. No reira, e mea ti'a i roto i te fa’anahora’a ‘ohipa ia tu’u i te mau fa’ahope’ara’a o te hō’ē tuatāpapara’a no ni'a i te mātete o te ha’amatara i te mau hina’aro e te mau tītaura’a a te feiā tā ‘outou e hina’aro ra, e nāhea ‘outou i te pāhono ia rātou, e te moni tā ‘outou e mana'o ra e noa’a mai na roto ia rātou.
Nāhea ia hamani i te hō’ē fa’anahora’a tapiho’ora’a ?
E mea ti'a i tā ‘outou fa’anahora’a ohipa ‘ia tu’u i te mau mea faufa’a roa no te fa’anaho maita’i a'e i tā ‘outou ‘ōpuara’a e no te huti mai i te mana'o o te feiā tu’u moni :
- Tā ‘outou ‘ohipa faufa’a matamua, te huru o te mātete ;
- Te (mau) ta’ata tā ‘outou e titau ra, tō rātou mau hina’aro ;
- Te pūpū e te mau hoa ‘ohipa mai te mea ua ‘itehia ‘ā’ena rātou ;
- Te mau tauiha’a e te mau ‘ohipa ;
- Te fa’anahora’a a te taiete no te tau poto, rōpū e no te tau roa ;
- Te mau tuha’a no te ha’amaura’a e te fa’ahotura’a o te taiete ;
- Te mau huru tu’ura’a moni i horo'ahia ;
- Te parau tohu i te pae moni ;
- E nūmera te ‘āpī o te ha’amāu’ara’a.
E mea ti'a ‘ia tuatāpapa i teie mau tumu parau ato’a ma te māramarama e te poto. Eiaha e vaiiho i te hō’ē mea ma te mana'o-ore-hia. E mea ti'a ia tano tā ‘outou mau tohura’a. A haere na mua i te mau uira’a a te feiā fare moni e a te feiā tu’u moni : No te aha teie ‘ōpuara’a, nāhea te reira e ta’a’ē ai, o vai ‘outou e eaha tā ‘outou e hōpoi mai i roto i te ‘ōpuara’a, eaha te mau fifi tā ‘outou e fārerei e nāhea ‘outou i te fa’aruru i te reira, e te vai atu ra.
I te pae hope’a, eiaha e ha’amarirau i te fa’aō i te mau pāpa’ira’a tatarara’a e te mau hōho'a no te fa’a’ōhie i te tai’ora’a e no te ta’a-maita’i-hia, e ‘ia ha’apa’o maita’i i te fa’anahora’a e te pāpa’ira’a o te parau.
4 mana'o tauturu no te papa'i i te hō’ē fa’anahora’a ‘ohipa maita’i
1. A ha’apoto noa
A tu’u i te maita’i na mua a'e i te fāito e a haere ti'a i ni'a i te mana'o. A fa’a’ite noa i te mau ha’amāramaramara’a e titauhia no te ‘ōpuara’a.
2. A ha’apāpū i te faufa’a rahi o tā ‘outou mau tauiha’a e aore rā mau ‘ohipa
Eaha te ta’a’ēra’a i te tata'ura’a, mai te mea ē, te vai ra te tata'ura’a ? Eaha te mau hina’aro a te mau hōani tā rātou e pāhono nei, no te aha tā ‘outou mau hōani e parau mai ai ia ‘outou eiaha rā te tahi atu ?
3. A fa’a’ite i tā ‘outou pūpū ‘ohipa
A fa’a’ite i te mau mero tāta’itahi o te pūpū fa’atere e te mau ti’ara’a faufa’a i roto i te taiete. E tāmarū te reira i te feiā i te fare moni e te feiā tu’u moni ‘ia ‘ite e mea aravihi ānei te mero tāta’itahi aore ra te vai ra to rātou ‘ite e te mau maita’i e titauhia no te fa’atupu i te ‘ōpuara’a.
4. A fa’a’ite i te mana'o pāpū
A fa’a’ite i te tuha’a tāta’itahi ma te ‘ore e ha’afaufa’a ‘ore e aore rā, e ha’afaufa’a rahi roa i te reira. A fa’aātea i te mau fifi ē eiaha e ha’amarirau i te fa’ahiti i te reira : ta’a’ē noatu i te fa’aineinera’a maita’i a'e mai te mea e tupu mai te reira, e fa’a’ite ‘outou i te feiā aufau moni e, e ta’ata aravihi ‘outou e te pa’ari.